Sunnuntaina Sokoksen näyteikkunan kohdalla meitä käveli vastaan mies. Puhui puhelimeen ja meille samaan aikaan. Parasta antia taisi olla: "Tää ei ole mikään Los Angeles, sun meininki on Los Angeles. Vitun siistit farkut. Heitätkö temppuja, anna mä heitän. Kato tota koiraa toikin vitun bulldognoutaja menee paremmin tolla laudalla ku sä." Lupasi tarjota MCfeastin.
Niin paljon kerrottavaa, että parempi jättää kertomatta. Onneksi maailma ei oo vielä tönkkösuolaantunu.
Mutta mä: tasa painossa ihme kyllä stressi onkin ystävä mites sä?
virtaa vielä virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa virtaa lisää virtaa virtaa maailma pakottaa mua olemaan tyytyväinen ja hyvä on ollakin koska kymmenen sentin kolikko painautui juuri mun jalkaani kiinni ja oikeesti ihan sairasta näätäilyä kun on pakko kirjottaa tähän nyt tällainen rimpsu että mä saisin balanssissa olevan merkinnän tästä aikaiseksi koska mun tilanne tässä elämässä on se että olen vihdoin balanssissa enkä tahdo haittaavia epätasapainoa herättäviä tekijöitä mun täydellisesti startanneeseen syksyyni painoindeksi 38 mutta onneksi voin salilla treenata vähän kilpaa japanilaisten miesten kanssa, se se vasta onkin ok ette uskokaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti