Vuorokaudessa on ihan liian vähän tunteja. Kunpa voisin pärjätä vähemmällä unella, mutta elää silti paremmalla draivilla.
Tänään oli siivouspäivä, jona kerrankin muistin oikeasti siivota. Vein maton ulos ensimmäistä kertaa tän mun itsenäisen asusteluni aikana. Hakatessani paljain nyrkein 100 kg painavaa mattoa parvekkeella (ja naapurin pojan nauraessa vastakkaisen talon ikkunassa) nauroin itekseni noloa naurua.
Mitä pitäisi ajatella, kun Pekka Pouta tunkeutuu väkisin mun kotiin ja ilmoittaa, että pääsiäislomalla on kylmä ja sataa lunta?
Ja kello se vaan käy. Mutta silti hymyilen ensimmäiseks, kun huomenna herään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti