Mun patteri on rikki eikä koulunkäynti innosta. Aloitain taipaleeni taas alusta. Tää on aina yhtä jänskää. Näin syksyisin, marraskuussa, on kai pakko aina aloittaa jotain uutta ja mukavaa pikku näperreltävää. Ei mulla liene hirveesti mitään sanottavaa, mutta kuitenkin jotain. Maailmat aukee ja taivas repee, tästä se alkaa; kuluneiden ilmausten ja huonolaatuisten kuvien ilotulitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti